Puoliväkivallaton mies

Kuinka pehmeä on oltava, etteivät iskut enää tuntuisi.
Kuinka monta iskua on kestettävä, että olisi riittävän pehmeä.

Naura väkivallalle, johtajille, natseille etenkin.

Naura sillä ilman nauruasi he eivät koskaan ymmärrä naurettavuuttaan.

Lost & Found

"Hei, katos tuota tuolla!"
"Hei joo! Mikä se oikein on?"
"Ai et sä tiedä. No kato vähän tarkemmin."
"Niin... joo... aika nopea se on, muuttuu ihmeellisesti koko ajan."
"Nii-in. Ihme ja kumma."
"Mutta mikä se sitten on?"
"Et sä oikeasti muka tiedä?"
"No en."
"Sun elämäsi"
"Täh."
"Se on sun elämä."
"Ai jaa. Tollanenko se sitten onkin."
"Niin. Aika surkean pieni, eikö."
"No joo, mutta pirun voimakas silti. Pistää tuolla nuokin isompansa matalaksi."
"Pieni mutta pippurinen."
"Niin.. nii-in."
"Mitäs jos ottaisit sen kiinni."
"Ai mäkö?"
"No kukas sitten."
"En mä tiedä. Jos se vaikka satuttaa."
"Se riski siinä on otettava."
"En mä kyllä tiedä uskallanko."
"Rohkeesti nyt vaan. Menet lähemmäs, kummarrut viereen ja noukit omasi."
"Hmm..."
"Ei mitään hymnejä nyt. Mene, mee jo siitä!"
"No jos mä nyt sitten... ootas... tästä näin ja noin. Kato, mä sain sen!"
"Hienoa, sehän kävi helposti. Olisitko uskonut."
"No en. Tässäkö tämä nyt sitten oli?"
"Pari pikku juttua on vielä."
"Mitä niin?"
"Sun pitää ensiksikin tietää, mitä sillä teet."
"Hankalaa."
"Joo, muttei niin vaikeaa kuin se toinen juttu."
"Ja mikä se sitten on?"
"Sun pitää myös tehdä se."

Nimetön

Olen kulkenut jo päivän ymmärtämättä ottaneeni askeltakaan.
Kuin pilvissä olisin kävellyt, mutta onko se lopultakaan kummallista.

En minä itse ole kykyjäni luonut. Ihme löysi kehälleni, kun sitä synkkänä yksin kiersin.

Sinua minun on ihmetteleminen, sitä muutosta, jonka sinussa näen.

Muistan pyytäneeni tukea, mutta sen sijaan lennähdytit taivaisiin. Pyysin mielestäni liikaa ja annoit enemmän.

Vastarahani taitavat olla hetkellisesti lopussa. Pito ei riitä, mutta onko silläkään väliä.

Eilisen tapahduttua voisin tiskata koko loppuelämän.

Epäröinti nro. 6

"Osaat sä ottaa mitään vakavasti?"

"Mikä vitun kysymys toi on. Alkoholistille."

...

Takauman jälkeinen itsekeskustelu, lainakodin parvekkeella, kahden oluen jälkeen, ensimmäisen lomapäivän iltana.

Äärimmäisyyksistä

Kuuntelisitko minua, jos sanoisin, että somalit haisevat pahalle?
Ottaisitko todesta, jos väittäisin, että elävät viljalti kustannuksellamme?

Antaisitko tummaihoisen vokotella tytärtäsi?
Kävisitkö käsiksi, vaikka tietäisit saavasi sakilta selkääsi?

Kuinka pitkälle olisit valmis jatkamaan? Olisitko lietsonut kansaa Leo F:ää vastaan? Asettanut pommin 16:nnen kadun kirkkoon?

Olisitko antanut käskyn, jos suihkuista olisi satanut Zyklon B:tä?

Humanistin ja fasistin ainoa ero on siinä, että edellinen uskalsi kysyä ensin.

...

Fundamentalisti ja fundamentalisti tappeli.
Kumpi hävisi?

...

Feministi ja feministi tappeli.
Kumpi sai sovinistin?

Feministi ja sovinisti tappeli.
Kumpi pääsi hengestään?

Sovinisti ja juristi tappeli.
Kuka kuittasi voitot?

Mitä jäi jäljelle, kun juristi astui suihkuun hiustenkuivaajaa halaten?

...

Reitti on reunoiltaan kapea ja ahdas, keskeltä jokseenkin tylsä.
Rohkea on hän, joka uskaltaa tähytä & kulkea.
Laidasta laitaan, puolijuoksua.

Tässä pelissä ei voittajia ole koskaan ollut.
Siksi parhaiten pärjää, kun asettuu vain itseään vastaan.

...

Isältä pojalle

Nouse minua vastaan, haasta, riitele, älä milloinkaan ota käskyjäni annettuina.

Kasvata pitkät hiukset, ota tatuointi ja lävistyksiä, notku kaupungilla, sekaannu vääränlaisiin tyttöihin, kokeile millaista on rakastella pojan kanssa.

Polta pilveä. Juo viinat kaapistani, mutta älä laita vettä tilalle.

Näpistä ja jää kiinni.

Karkaa maailmalle, huuda mennessäsi, että olen kusipää. Kerro se kaikille ystävillesi.

Tee typeryyksiä olematta typerä.

Milloinkaan älä kuuntele toiveitani, älä koskaan halua siksi jota minusta ei tullut.

Kasva ihmiseksi. Seiso isäsi maalla omilla jaloillasi.

Rakastan sinua aina.