Tässä kulkee raja, tässä näin, tällä paikalla josta juuri nyt puhun.
Tuolla on merkitys, se mitä tarkoitan, ja tuolla taas sen irvikuva, lauseet ympäriltään syövä merkki.
Ja minä seison tässä, tai istun tai tasapainoilen päälläni, olematta aika ajoin mitään ja ajoittain kaikki mitä on.
Ilman aihetta minua ole. Kun vaikenen, merkitys lakkaa ja merkki vilkuttaa perään itkuisena.
Väärän merkin valitsemalla päädyn samaan tilattomuuteen. Vääriä sanoja käyttämällä tapan todellisuuden, eikä kukaan jää rajalle ruikuttamaan.
Tässä kulkee raja, eikä sitä voi sanoin selittää muille kuin itselle.
Ymmärräthän?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti